Gold plating eli miten sääntelemme enemmän kuin EU meiltä vaatii

Olen käsitellyt sääntelyä useissa kirjoituksissa (EU vs. oma sääntely, asumisen hinta, sääntely ja kaavoitus) ja sitä, mitä sääntely meille maksaa (osa 1 , osa 2 ja osa 3). Kaikki aihepiiriin liittyvät kirjoitukset löytyvät tunnisteen politiikka alta. Tänään käsittelyvuorossa on niin sanottu gold plating. Mitä sillä siis tarkoitetaan? Kiinnittäkää turvavyöt! Gold plating nimittäin tarkoittaa sitä, että sääntelemme itse itseämme enemmän kuin mitä EU meiltä vaatii. Ketään ei yllättäne, että muissa Pohjolan maissa toimitaan fiksummin.

Gold plating viittaa siis tilanteisiin, joissa Suomi lisää EU- direktiivin tai -asetuksen päälle omia lisävaatimuksia, menettelyjä tai tulkintoja, jotka eivät ole EU‑tasolla pakollisia. Tämä kasvattaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia sekä viranomaisille että yrityksille. Gold plating on yksiselitteisesti haitallista ja vähentää maamme kilpailukykyä esimerkiksi rahoitussektorilla. Seuraavassa listaan tapaukset, joihin meillä on kytketty tarpeetonta lisäsääntelyä, joka paisuttaa julkista sektoria entuudestaan ja heikentää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa.

Konkreettisia esimerkkejä Suomen gold‑platingista

1. EU‑rahastot (EAKR, ESR, maaseuturahasto)

Tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että Suomi lisää EU‑tasoa tiukempia hallinnollisia velvoitteita.

Lisäykset, joita EU ei edellytä:

• laajemmat dokumentointivaatimukset hankkeille
• yksityiskohtaisemmat kustannusmallit
• ylimääräiset tarkastus- ja auditointikerrokset
• kansalliset seurantatietojen keruujärjestelmät
• lisäraportointi ohjelmakauden aikana
  EUR-Lex

Vaikutus: hankkeiden hallinnollinen työ kasvaa, kustannukset nousevat ja rahoituksen käyttö hidastuu.

2. Pääomamarkkinalainsäädäntö (MiFID, AIFM, UCITS jne.)

Vuoden 2024 analyysi listaa Suomen yhdeksi niistä maista, joissa esiintyy gold‑platingia pääomamarkkinoilla.

Lisäykset, joita EU ei edellytä:

• tiukemmat rekisteröinti- ja ilmoitusvelvoitteet sijoituspalveluyrityksille
• kansalliset tulkinnat, jotka laajentavat EU‑direktiivin soveltamisalaa
• lisävaatimuksia sisäisille valvontajärjestelmille
  cp-dl.com

Vaikutus: kilpailukyky heikkenee suhteessa maihin, jotka noudattavat minimitasoa.

3. Ympäristölainsäädäntö (tämä on yleinen ilmiö, joka on dokumentoitu EU‑tasolla)

EESC:n raportti kuvaa, että Suomi kuuluu maihin, joissa ympäristö- ja kuluttajansuojalainsäädännön toimeenpanossa esiintyy ylivarovaisuutta.

Tyypillisiä lisäyksiä:

• tiukemmat lupamenettelyt kuin mitä EU edellyttää
• laajemmat vaikutusarvioinnit
• kansalliset lisärajaukset kemikaaleille ja jätteille
  EUR-Lex

Vaikutus: prosessit pitenevät ja kustannukset kasvavat erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa.

4. Hallinnolliset menettelyt yleisesti

EU‑tason raportit kuvaavat, että Suomi lisää usein:

• ylimääräisiä raportointivelvoitteita
• tarkempia teknisiä määritelmiä
• kansallisia ohjeita, jotka käytännössä muuttuvat pakollisiksi
  epicenternetwork.eu

Vaikutus: sääntely-ympäristö monimutkaistuu ja yritysten hallinnollinen taakka kasvaa.

Huom.: EU‑lähteet dokumentoivat gold platingia ilmiönä, mutta eivät raportoi sitä systemaattisesti vuositasolla. Siksi vuosittainen lista perustuu siihen, milloin ilmiö on tunnistettu, raportoitu tai poliittisesti käsitelty.

Suomen gold plating – vuosittainen aikajana (2010–2025)

2010–2012: Ympäristö- ja lupamenettelyjen ylivarovaisuus

• EU‑direktiivien toimeenpanossa Suomi lisää laajempia vaikutusarviointeja ja tiukempia lupaehtoja kuin EU edellyttää.
• Erityisesti ympäristö- ja kemikaalilainsäädännössä.

2013: Ensimmäiset EU‑raportit Suomen hallinnollisesta ylisääntelystä

• EU‑komission jäsenvaltiovertailu nostaa esiin Suomen “varovaisuusperustaisen” gold‑platingin.
• Sektorit: ympäristö, kuluttajansuoja, rakentaminen.

2014–2015: Rakennerahastojen lisävaatimukset

• Suomen EAKR/ESR‑hallinnossa todetaan EU‑tasoa tiukempia:
  • dokumentointivaatimuksia
  • kustannusmalleja
  • auditointikerroksia

2016: Kansalliset lisäohjeet EU‑hankkeille

• Ministeriöt lisäävät omia ohjeitaan, jotka käytännössä muuttuvat pakollisiksi.
• EU ei edellytä näitä.

2017: Pääomamarkkinoiden lisävelvoitteet (MiFID II)

• Suomi tulkitsee sijoituspalveludirektiiviä tiukemmin kuin useimmat jäsenmaat.
• Lisärekisteröinti- ja ilmoitusvelvoitteita.

2018: Maaseuturahaston lisäraportointi

• EU‑tasoa laajempi seurantatietojen keruu.
• Hankkeiden hallinnollinen taakka kasvaa.

2019: Rakentamisen sääntelyssä kansallisia lisävaatimuksia

• EU‑direktiivien päälle lisätään kansallisia teknisiä määräyksiä.
• Esim. energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa.

2020: Ympäristölupien lisäselvitykset

• EU‑tasoa laajemmat vaikutusarvioinnit ja tarkemmat tekniset vaatimukset.
• Yritykset raportoivat lupaprosessien pitkittymisestä.

2021: EU‑rahastojen hallinnointia koskeva kritiikki voimistuu

• Suomi tunnistetaan yhdeksi EU:n raskaimmista hallinnointimaista.
• Gold plating näkyy erityisesti kustannusmallien monimutkaisuudessa.

2022: Kansalliset lisäraportoinnit digitalisaatiohankkeissa

• EU‑vaatimusten päälle lisätään kotimaisia tietoturva- ja dokumentointivaatimuksia.
• Ei EU‑tasolla pakollisia.

2023: EU‑raportti nimeää Suomen gold‑plating‑maaksi

• REGI‑komitean analyysi: Suomi lisää EU‑rahastoihin ylimääräisiä hallinnollisia kerroksia.
• Pääomamarkkinoiden lisävelvoitteet mainitaan erikseen.

2024: Pääomamarkkinalainsäädännön gold plating-kartoitus

• Suomi listataan maaksi, jossa on:
  • tiukemmat sisäisen valvonnan vaatimukset
  • laajemmat ilmoitusvelvoitteet
  • kansallisia tulkintoja, jotka menevät EU‑tason yli.

2025: Ympäristöluvituksen ylivarovaisuus edelleen esillä

• Vaikka Raahen kaivosuutiset eivät liity gold platingiin, sama vuosi nostaa esiin keskustelun siitä, että Suomen ympäristölupamenettelyt ovat EU‑tasoa raskaampia.
• Gold plating näkyy edelleen lupaprosessien laajuudessa ja lisäselvityksissä.

Sektorikohtaiset kustannusvaikutukset Suomessa

EU-rahastot (EAKR, ESR, maaseutu)

Mistä gold plating syntyy?

• Lisädokumentointi: enemmän liitteitä, tositteita, selvityksiä kuin mitä EU minimissään vaatii.
• Lisäauditoinnit: useampi tarkastustaso (EU + kansallinen + alueellinen).
• Monimutkaisemmat kustannusmallit: kansalliset tulkinnat tukikelpoisuudesta.

Kustannusvaikutukset:

• Hanketoimijat:
  • Lisätyöaika: hallinto, raportointi, korjauskierrokset.
  • Konsulttikulut: hakemusten ja raporttien teettäminen ulkopuolisilla.
  • Viiveet: maksatusten ja päätösten hitaus → kassavirtaongelmat.
• Julkinen sektori:
  • Hallintokustannukset: enemmän virkamiesresursseja tarkastuksiin ja ohjeistuksiin.
  • Tehottomuus: sama euro “kiertää” useamman tarkastuskerroksen läpi.

Makrotaso:

• EU-rahoituksen käyttö hidastuu, osa hankkeista jää kokonaan tekemättä, koska hallinnollinen kynnys on liian korkea.

Ympäristö- ja lupamenettelyt

Mistä gold plating syntyy?

• Laajemmat ympäristövaikutusten arvioinnit kuin EU edellyttää.
• Tiukemmat kansalliset raja-arvot ja tekniset vaatimukset.
• Lisäselvitykset ja lausuntokierrokset lupaprosesseissa.

Kustannusvaikutukset:

• Yritykset ja sijoittajat:
  • Pitkät lupaprosessit: investointien aloitus viivästyy kuukausia, jopa vuosia.
  • Lisäselvitysten kustannukset: konsultit, mittaukset, mallinnukset.
  • Epävarmuus: vaikeampi laskea investoinnin kannattavuutta.
• Julkinen sektori:
  • Lupaviranomaisten kuormitus: käsiteltävien asioiden määrä ei vähene, mutta yhteen asiaan liittyvä työmäärä kasvaa.
  • Valituskierrosten lisääntyminen: monimutkaisempi aineisto → enemmän riitauttamista.

Makrotaso:

• Investoinnit voivat siirtyä maihin, joissa lupaprosessi on lyhyempi, mutta silti EU‑tasolla hyväksyttävä.

Rakentaminen ja tekniset määräykset

Mistä gold plating syntyy?

• EU-direktiivien (esim. energiatehokkuusdirektiivi) toimeenpano tiukemmilla kansallisilla normeilla.
• Kansalliset lisävaatimukset materiaaleille, rakenteille, energiatehokkuudelle.

Kustannusvaikutukset:

• Rakennusala:
  • Korkeammat rakentamiskustannukset: tiukemmat vaatimukset → kalliimmat ratkaisut.
  • Suunnittelun lisätyö: normiviidakon tulkinta, lisäselvitykset.
• Asukkaat / ostajat:
  • Korkeampi hinta: osa lisäkustannuksista siirtyy suoraan hintoihin.

Makrotaso:

• Asuntorakentamisen kustannustaso nousee verrattuna niihin maihin, jotka toteuttavat pelkän EU:n edellyttämän minimitason.

Pääomamarkkinat ja finanssisektori

Mistä gold plating syntyy?

• MiFID II, AIFM, UCITS jne. tulkitaan Suomessa tiukemmin kuin monissa muissa maissa.
• Lisäilmoitusvelvoitteet, laajemmat sisäisen valvonnan vaatimukset, kansalliset rekisteröinnit.

Kustannusvaikutukset:

• Finanssialan toimijat:
  • Compliance‑kustannukset: enemmän raportointia, järjestelmäpäivityksiä, henkilöstöä.
  • Pienet toimijat: kynnys tulla markkinoille kasvaa → keskittyminen.
• Sijoittajat ja yritykset:
  • Vähemmän kilpailua: palveluiden hinnat voivat pysyä korkeampina.
  • Innovaatioiden hidastuminen: uudet tuotteet ja palvelut tuodaan mieluummin kevyemmän sääntelyn maihin.

Makrotaso:

• Suomi ei ole yhtä houkutteleva finanssipalveluiden sijaintimaa kuin kevyemmän tulkinnan maat.

Hallinnolliset menettelyt yleisesti

Mistä gold plating syntyy?

• Kansalliset ohjeet, jotka muuttuvat käytännössä pakollisiksi.
• Ylivarovainen tulkinta: “otetaan varmuuden vuoksi vähän enemmän”.

Kustannusvaikutukset:

• Kaikki toimijat:
  • Lisäraportointi ja seuranta: sama tieto eri muodoissa eri viranomaisille.
  • Ajan ja fokuksen menetys: aikaa kuluu sääntelyn hoitamiseen, ei ydintoimintaan.

Makrotaso:

• Kokonaiskustannus ei näy yhdessä laissa, vaan “pisaroina” kaikkialla – mutta yhteisvaikutus on merkittävä.

Vertailu Suomi vs. Ruotsi, Tanska ja Viro

Suomi vs. Ruotsi

• Samankaltaista:
  • Molemmat ovat pohjoismaita, joissa on vahva laatu- ja läpinäkyvyyskulttuuri.
  • Ympäristö- ja sosiaalilainsäädäntö usein EU‑minimiä kunnianhimoisempaa.
• Ero:
  • Suomi: taipumus lisätä teknisiä yksityiskohtia ja ohjeita → hallinnollinen kerrostuminen.
  • Ruotsi: useammin poliittinen linjaus “ei lisätä turhaa hallintoa”, vaikka substanssitaso olisikin kunnianhimoinen.
  • Ruotsissa prosessit koetaan usein sujuvammiksi, vaikka lopputulos (esim. ympäristönsuojelun taso) olisi yhtä tiukka tai tiukempi.

Suomi vs. Tanska

• Tanska:
  • Tunnetaan “lean”‑hallinnosta ja vahvasta luottamuksesta toimijoihin.
  • EU‑sääntely pannaan täytäntöön, mutta lisäkerroksia vältetään tietoisesti.
• Ero kustannuksissa:
  • Suomi: sama EU‑direktiivi → enemmän lomakkeita, tarkastuksia, ohjeita.
  • Tanska: sama direktiivi → yksinkertaisempi prosessi, vähemmän vaiheita.
  • Investoinnit ja hankkeet voivat liikkua Tanskaan, jos lupaprosessi ja hallinto ovat kevyempiä.

Suomi vs. Viro

• Viro:
  • Rakentanut identiteettinsä “kevyenä ja digitaalisena” sääntelymaana.
  • Usein toteuttaa EU:n minimitason, ei systemaattista lisäkerrostamista.
• Ero kustannuksissa:
  • Suomi: korkeampi hallinnollinen yksikkökustannus per hanke/yritys.
  • Viro: pienempi hallinnollinen kitka, nopeampi asiointi, vähemmän lisäselvityksiä.
  • Tämä näkyy erityisesti pk‑yritysten kokemuksissa: Virossa kynnys aloittaa ja laajentaa on matalampi.

johtopäätökset

• Suomi erottuu sillä, että:
  • lisävaatimukset ovat usein teknisiä ja hallinnollisia, eivät niinkään avoimesti poliittisia.
  • kustannusvaikutus syntyy prosessin pituudesta ja monimutkaisuudesta, ei aina itse normin tiukkuudesta.
• Ruotsi, Tanska ja Viro:
  • ovat keskimäärin valmiimpia sanomaan: “EU:n asettama minimi riittää, emme lisää hallintoa, ellei ole selkeää poliittista syytä”.
• Etelä-Euroopan maat katselevat näitä määräyksiä tai pikemminkin niiden puutteellista toteuttamista läpi sormien. Ja hyötyvät siitä. Tietysti.

Gold platingin kustannusvaikutusketju Suomessa

                   EU-SÄÄNTELY
                   (minimitaso)
                          │
                          ▼
                SUOMEN TULKINTA
        ┌────────────────────────────────┐
        │ - Ylivarovaisuus               │
        │ - Kansalliset lisäohjeet       │
        │ - Tiukemmat tekniset vaatimukset│
        └────────────────────────────────┘
                          │
                          ▼
             HALLINNON LISÄKERROKSET
        ┌────────────────────────────────┐
        │ - Useampi viranomainen         │
        │ - Päällekkäiset tarkastukset   │
        │ - Monimutkaisemmat prosessit   │
        └────────────────────────────────┘
                          │
                          ▼
           YRITYSTEN JA HANKKEIDEN KUSTANNUKSET
        ┌────────────────────────────────────────┐
        │ - Lisää työaikaa ja raportointia       │
        │ - Konsulttikulut                       │
        │ - Lupaprosessien viivästyminen         │
        │ - Kassavirran heikkeneminen            │
        └────────────────────────────────────────┘
                          │
                          ▼
             KANSANTALOUDEN KOKONAISVAIKUTUS
        ┌────────────────────────────────────────┐
        │ - Investointien siirtyminen ulkomaille │
        │ - EU-rahoituksen hidas käyttö          │
        │ - Yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen│
        │ - Korkeampi kustannustaso kuin muilla  │
        │   Pohjoismailla                        │
        └────────────────────────────────────────┘

Mitä järkeä tässä on?

Niin, eipä juuri mitään. Jostain syystä täällä katsotaan aiheelliseksi paisuttaa hallinnon kustannuksia ja luoda bisnesmahdollisuuksia erilaisille konsulttifirmoille. Tosiasia kuitenkin on, ettei ylisääntely ole uusi Nokia eikä tällaisesta saa mitään maine-etua. En nimittäin pidä nöyristelevän idiootin mainetta maallemme edullisena. Seuraavissa vaaleissa olisikin hyvä muistaa tämä ja äänestää siten, että tätä ylisääntelyä saataisiin purettua ja valvottaisiin, ettei tällaista synny enää lisää. Mikä riittää Ruotsille ja Tanskalle, saa luvan riittää meillekin.

Jos yhtään edes teeskennellään, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky kiinnostaa, tällaiselle puuhastelulle pannaan stoppi. Toki on selvää, että demarionnelassa jokainen on töissä julkisella sektorilla (paitsi uraansa lopettelevat poliitikot, jotka ovat järjestöjohdossa tienaamassa isompaa palkkaa kuin pääministeri). Samassa onnelassa nämä Neuvosto-henkiset pirskeet rahoitetaan tietysti lainalla, jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin (paitsi tulevien sukupolvien). Ja jossain vaiheessa myydään Suomen pohjavedet kännistekstarilla ulkomaille viidestä eurosta. Noin vähän karrikoiden.

Summa summarum: kannattaa äänestää järkevästi. Turhia rakenteita ja rälssejä on halukas ja kykenevä purkamaan vain yksi puolue. Eli Perussuomalaiset.