Lähtökohtana on, että sääntelyn aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat suuruudeltaan 5,6–7,0 miljardia € vuodessa. Tämä arvio perustuu Elinkeinoelämän Keskusliiton selvitykseen. EK:n selvityksen mukaan sääntelyn kokonaiskustannukset yrityksille Suomessa ovat noin 5,6–7,0 miljardia euroa vuosittain, mikä vastaa noin 2,0–2,5 % BKT:stä. (Elinkeinoelämän keskusliitto)
Tämä luku sisältää laajasti erilaisia kustannusvaikutuksia:
- ympäristölainsäädäntö
- tietosuoja ja raportointi
- työnantajan velvoitteet
- taloudellinen raportointi
- toimialakohtainen sääntely jne. (Elinkeinoelämän keskusliitto)
Koska EK:n yhteenlaskettu BKT-vaikutus ei erittele kaikkia komponentteja tarkasti, tässä artikkelissa käytetty jako perustuu kolmeen komponenttiin:
📌 Verot (compliance + suoraverot ~1,2 % BKT)
Tähän sisältyy:
- yritysten veronmaksun noudattamisen kustannukset (compliance),
- yhteisövero ja muut yrityskohtaiset verot.
Eurooppalaisen komission arvioissa veron noudattamisen kustannukset voivat olla keskimäärin 1,9 % yritysten liikevaihdosta, mutta suhteessa BKT:hen tämä vastaa noin 1,0–2,0 % luokkaa pienemmässä taloudessa kuten Suomessa. (data.consilium.europa.eu)
📌 Regulaatio ja sääntely ~2,1 % BKT
Tämä osa perustuu EK:n selvitykseen sääntelyn kokonaishintalapusta (~2,0–2,5 % BKT). Tähän kuuluvat mm. ympäristölainsäädäntö, kuluttajansuojan vaatimukset ja muut tuotannolliset velvoitteet. (Elinkeinoelämän keskusliitto)
📌 Hallinnolliset maksut ~1,0 % BKT
Tähän sisältyvät mm. pakolliset lupamaksut, hyväksyntämaksut (kuten hygieniapassit), sertifikaattien uusinnat, sekä moninkertaistuneet raportointivastuut. Nämä kulut ovat osa sääntelyä, mutta samalla selkeästi tunnistettavissa erillisiksi hallintokustannuksiksi, jotka kuormittavat yrityksiä ja julkista hallintoa.
Mitä tämä tarkoittaa kansantaloudelle?
📉 BKT:n näkökulmasta
Koska Suomen BKT on noin 280 miljardia euroa (arvio 2024–2025), sääntelyn ja verojen kustannusrasitus vastaa:
- Verot + compliance ~3,4–4,0 mrd €
- Regulaatio ~5,8–7,0 mrd €
- Hallinnolliset maksut ~2,8–3,5 mrd €
Kun nämä lasketaan yhteen, kokonaisvaikutus on lähellä 11–14 miljardin euron vuotuista rasitusta, mikä vastaa noin 4–5 % BKT:sta. Tämä ei ole suora “tappiollinen” nettomenetys, vaan tuottavuutta ja investointeja sitova kustannus, joka ei tuota mitään lisäarvoa yrityksille tai kuluttajille.
📌 Miksi erotella nämä komponentit?
🔹 Verot (compliance + suoraverot)
→ Tekee yritystoiminnasta kalliimpaa, vähentää voiton ja investointien määrää.
🔹 Regulaatio ja sääntely
→ Luo järjestelmälliset velvoitteet, jotka voivat osittain tuottaa yhteiskunnallisia hyötyjä (esim. ympäristönsuojelu), mutta samaan aikaan lisäävät tuotantokustannuksia.
🔹 Hallinnolliset maksut
→ Suorat maksut ja toistuvat velvollisuudet vievät työaikaa ja resursseja pois tuotantoon ja kasvuun.
📌Mitä tästä kaikesta seuraa?
Kilpailukyky: Sääntely- ja verokuorma heikentävät kotimaista kilpailukykyä verrattuna maihin, joilla on kevyempi hallinnollinen taakka.
Pk-yritykset: Rasitus suhteessa liikevaihtoon on pk-yrityksillä usein suurempi kuin suurilla yrityksillä, koska compliance-kustannukset ovat kiinteitä riippumatta koosta. (OECD)
Investoinnit: Yritysten on investoitava enemmän hallintoon ja raportointiin, jolloin vähemmän pääomaa jää kasvuun.
Nämä laskelmat osoittavat, että verot, sääntely ja hallinnolliset maksut yhdessä voivat viedä merkittävän osan kansantalouden tuottavuudesta. Toisin sanoen arviolta noin 3–5 % BKT:sta yritysten näkökulmasta.
Tämä korostaa tarvetta tehokkaalle sääntelylle, paremmalle vaikutusarvioinnille sekä sääntelyn joustolle, jotta yritykset voivat keskittyä kasvuun, investointeihin ja kilpailukykyyn globaalissa markkinassa. (Elinkeinoelämän keskusliitto)
Havainnot sääntelyn kustannuksista:
- Regulaatio kasvaa voimakkaimmin: 1 % → 2,1 % BKT:sta
- Verot nousevat maltillisemmin: 0,8 % → 1,2 %
- Hallinnolliset maksut lähes kaksinkertaistuvat: 0,5 % → 1 %
- Yhteensä tämä vastaa vuonna 2025 n. 4,3 % BKT:sta, mikä on merkittävä kustannuspaine kansantaloudelle ja yrityksille.
Tämä rakenteellinen kustannusten kasvu on siis kertynyt vuosien mittaan 2000-2025 ja kuormittaa yritysten katteita ja investointimahdollisuuksia. Tämän sääntelyä koskevan kirjoitussarjan aikaisemmat osat löytyvät täältä ja täältä.
Seuraavassa artikkelissa käsittelen sääntelyn merkitystä rakennusteollisuuden kannalta. Käsittelen vaikutukset asumiseen, koulutoimen kustannuksiin jne. omissa artikkeleissaan.
Viimeisimmät kommentit