Mitä sääntely maksaa? osa 2.

Sääntelyn, verojen ja hallinnollisen kuorman vaikutus toimialoihin Suomessa (2005–2025)

Yritysten toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi parissakymmnessä vuodessa. Sääntelyn määrä, erilaiset verot ja hallinnolliset vaatimukset ovat lisääntyneet, mikä on näkynyt kasvavina kustannuksina, kiristyneenä kilpailuna ja paineina yritysten kannattavuuteen. Mitä sääntely sitten maksaa eri toimialoilla?

Tässä artikkelissa eritellään toimialakohtaisesti, miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet liiketoiminnan kustannuksiin ja kilpailukykyyn Suomessa. Olen käyttänyt julkisia lähteitä ja valinnut tuoreimman. Kiinnitän huomiota myös yrityskokoon, koska sillä on vaikutusta siihen, miten hankalaksi sääntelyn toteuttaminen käytännössä muodostuu.

📌 1. Kokonaiskuva: sääntelyn kustannukset

Elinkeinoelämän keskusliiton marraskuussa 2025 tekemän selvityksen mukaan yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa vuodessa 5,6–7,0 miljardin euron kustannukset suomalaiselle elinkeinoelämälle. Tämä vastaa noin 2,0–2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja vastaavasti 2,6–5,2 prosenttia liikevaihdosta pk-yrityksille (5–10 M€ liikevaihto) vuonna 2024. (Elinkeinoelämän keskusliitto)

EK korostaa, että vaikka osa sääntelystä tähtää voimakkaasti yhteiskunnallisesti hyväksyttäviin tavoitteisiin (kuten ympäristönsuojeluun tai tietosuojaan), niistä syntyvät noudattamiskustannukset ovat yritystoiminnalle todellisia ja kilpailukykyä heikentäviä. (Elinkeinoelämän keskusliitto)

EK:n arvioima kokonaisluku ei yksilöi eri toimialojen eroja, mutta eri toimialajärjestöt ja tutkimukset antavat jotain osviittaa siitä, miten kustannukset jakautuvat.

📌 2. Teollisuus ja valmistus

🔹 Kemianteollisuus

Ajankohtaiset jäsenkyselyt osoittavat, että kemianteollisuudessa sääntelystä aiheutuvat kustannukset voivat olla keskimäärin 3–4,5 % liikevaihdosta vuosittain, kun mukaan lasketaan ympäristölainsäädännön noudattaminen, raportointivaatimukset ja lupamenettelyt. (Verkkouutiset)

Raportin mukaan:

• 74 % kyselyyn osallistuneista yrityksistä piti sääntelyä kasvun esteenä,
• kustannuksia aiheuttavat lupaprosessien hitaus, epävarmuus ja moninkertaistuneet vaatimukset. (Verkkouutiset)

Tämä on selvästi korkeampi kustannusrasite kuin esimerkiksi kokonaistoimialan keskiarvo (~2–3 %). Tämä heijastaa etenkin ympäristö- ja turvallisuusvaatimusten kasvua teollisissa prosesseissa.

📌 3. Palvelualat

🔹 Vähittäiskauppa ja päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakaupan suuret toimijat ovat ottaneet käyttöön isoja raportointi- ja vastuullisuustoimia esimerkiksi hiilijalanjäljen laskemiseen ja ilmastotavoitteisiin vastaamiseksi. Nämä toimet eivät ole kaikki vapaaehtoisia, vaan ne liittyvät usein myös valtakunnallisiin tai EU:sta saatuun määräykseen perustuviin sääntelykustannuksiin. (Päivittäistavarakauppa ry)

Erityisesti logistiikan ja varastonhallinnan raportointivaatimukset sekä päästöjen laskeminen ovat lisänneet hallintoa ja kirjanpitokuluja. Vaikka tarkkaa prosenttilukua yrityskohtaisille vaikutuksille ei ole julkisesti saatavilla, kaupan alalla tehdyissä arvioissa kustannusten kasvu on ollut selvästi havaittavissa.

🔹 Palveluyritykset ja pk-yritykset

Entä sitten palvelualat? Palvelualoilla uusia kuluja tuovat esimerkiksi vastuullisuusraportointi, tietosuoja (GDPR) ja tuottajavastuujärjestelmät. Uudet kulut ovat sekä suoria hallintomaksuja että epäsuoria kustannuksia resursseista, joita yritykset joutuvat näiden vaatimusten täyttämiseen käyttämään. (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)

📌 4. Kuljetus ja logistiikka

Kuljetusalan toimijat raportoivat, että päästöjen seuranta ja raportointi lisäävät kustannuksia ja hallinnollista työtä. SKAL-barometrin mukaan suurin osa kuljetusyrityksistä näkee päästöjen laskennan lisäävän kustannuksia, vaikka osa tunnistaa sen myös liiketoiminnan vastuullisuuteen liittyvänä mahdollisuutena. (SKAL)

Lisäksi EU-tason raportointivaatimukset kasvihuonekaasupäästöistä koskevat monia logistiikan toimijoita ja vaikuttavat esimerkiksi rekisteröinti- ja tietojärjestelmäkulujen kautta. (Euroopan unionin neuvosto)

📌 5. Muut kustannuspaineet

🔹 Tuottajavastuu ja pakkausmerkinnät

Tuottajavastuu- (SUP-) direktiivi ja siihen liittyvät tuottajavastuumaksut ovat lisänneet erityisesti pakkaavien yritysten kustannuksia, koska ne vaativat uudenlaisia tuote- ja materiaaliraportointijärjestelmiä ja maksullisia tuottajayhteisöjä. (Theseus)

🔹 Hallinnollinen compliance-maksu

Tyypilliset pienyritysten velvoitteet, kuten hygieniapassit, omavalvontasuunnitelmat, erilaiset luvat ja niiden säännöllinen uusiminen, muodostavat merkittävän hallinnollisen taakan, joka on selvästi kasvanut 2000-luvulla. Yrittäjäjärjestöt ovat toistuvasti korostaneet sitä, että tällaiset velvoitteet voivat hidastaa pienyritysten kasvua ja nostaa kynnystä aloittaa uusi liiketoiminta. (Yrittajat.fi)

📌 6. Johtopäätökset ja prosentuaalinen arvio

Arvioidut sääntely- ja verokuormat eri toimialoilla (vuonna 2024):

Nämä luvut ovat arvioita perustuen EK:n sääntelykustannusselvitykseen, alan järjestöjen raportteihin ja asiantuntijakyselyihin. Ne eivät kata kaikkia mahdollisia muutoksia (esim. korkotason vaikutusta investointeihin tai globaalien markkinoiden kilpailupaineita).

📌 Yhteenveto: Useimmilla toimialoilla sääntely ja verotaakka ovat lisänneet yritysten kustannuksia vähintään 2–4 % liikevaihdosta verrattuna tilanteeseen, jossa tällaisia velvoitteita ei olisi. Joillakin toimialoilla (esimerkiksi kemianteollisuudessa) tämä voi olla vielä korkeampi osuus. Tämä tukee käsitystä, että vuonna 2005 alkanut sääntely- ja verorasitus on yrityksille merkittävä kustannuspaine. (Elinkeinoelämän keskusliitto)

Seuraavassa artikkelissa samasta aiheesta tarkastellaan sitä, miten eri kustannukset ovat nousseet ja onko joukossa muita nopeammin lisääntyneitä uusia kustannuseriä.