Tänä kesänä on tullut osallistuttua muutamiinkin vieraslajien hävittämistalkoisiin. Miksikö? Koska niissä voi toimia ympäristön hyväksi pitämällä huolta lähialueista, viettää aikaa luonnossa ja tehdä yhteisöllisesti töitä kivan porukan kanssa. Mikäs sen mukavampaa!
Kiinnostus ympäristöasioihin yhdistää ihmisiä yli ikä- ja ammattirajojen ja olenkin huomannut, että tuntemattomienkin luontoihmisten kanssa on helppo ruveta juttusille. Jos luonto on arvomaailmassa korkealla, on ihmisten välillä jo aika vahva yhdistävä side. Eilen oli vuorossa kurtturuusujen hävittäminen Harakan saaressa. Aikaisemmat talkoot ovat olleet jättipalsamin kitkemistä ja niittämistä eri kohteissa Vantaalla, joten Harakan keikka oli mukavaa vaihtelua.
Olen käynyt Harakan saarella muissakin merkeissä. Se on hieno luontokohde kesällä ja olen ollut myös Harakan taiteilijatalolla ja sen ympäristössä ottamassa valokuvia ja tekemässä ympäristötaidetta, muutamaan otteeseen maalaamassakin. Jopa talvella, jolloin saareen mennään jalan jään yli osittain pitkospuilla turvattua reittiä pitkin. Jäässä voi hyivnkin olla sulia tai hauraita kohtia, joten pitkospuista on apua ja ne lsiäävät turvallisuuden tunnetta. Eilinen antoi kuitenkin uutta perspektiiviä saareen, kun porukalla etsimme kurtturuusuesiintymiä ja karsimme niitä puutarhasaksilla.
Olin ihan varma, että paikalla on varmasti ainakin maa-ampiaisten liiton syyskokous ja jokaisessa kukassa useampia ampiaisia täydessä pistovalmiudessa 😀 Olin kuitenkin väärässä. Ampiaisia oli melko vähän, vältyin pistoilta enkä tarvinnut varmuuden vuoksi mukaan ottamaani antihistamiinia lainkaan. Harakassa tutkitaan ympäristöä ja eläimistöä ja tällä hetkellä siellä on meneillään ainakin saaren hyönteisten lajikartoitus, johon liittyviä kiinnostavan näköisiä rakennelmia oli puissa siellä täällä. Kurtturuusujen hävittäminen (ainakin ajoittain) kallioilla omituisessa asennossa kykkien on fyysisesti melko rasittavaa, mutta muutama tunti vilahti kuitenkin ohi ihan huomaamatta. Ja ainahan olen mainostanut ihmisille, että syväkyykky on hyvä lepoasento. Kuten onkin, minusta on paljon työlämpää seisoskella kuin kyykkiä.
Tänään on vuorossa taimenten kutusoraikon tekeminen. Saapa nähdä, kuinka nopeasti tapahtuu plutaaminen 😀 Kahluuhousujahan minulla ei ole, joten kun vesi ylittää kumisaappaan varren, se on menoa sitten. Tai ehkä voisi kiinnittää saappaanvarsiin jesarilla pari jätesäkkiä tms., jotka sitten teippaisi tiiviisti ylhäältä ja alhaalta. Jotenkin tuntuu, ettei juuri ajattelemani viritelmä ole kuitenkaan ihan patentointivalmis ratkaisu. Toisaalta moniin rakkaimpiin lapsuus- ja nuoruusmuistoihini liittyy olennaisesti kaikenlaisia plutaamisia ja putoiluja (ja musiikin luukuttamista ja juttujen räjäyttelyä).
Tämä kesä on ollut niin poikkeuksellinen, että se on varmaan herättänyt monissa ihmisissä huolta ympäristöstä ja sen tilasta. Ainakin osalla tämä on sitten kanavoitunut toiminnaksi. Talkoihin osallistuvan porukan määrä on toki vaihdellut, mutta aina mukana on ollut useampia. Itse olen ilmastonmuutossyistä jatkanut myös uusien kasvisruokareseptien kehittämistä ja syönyt vegaanisesti ainakin osan viikosta.
Luonnossa pidettäviin talkoisiin osallistumisella on monien muiden hyvien vaikutusten lisäksi vielä omat terapeuttiset vaikutuksensakin! Repiminen ja raastaminen on oikein hyvä tapa purkaa turhaumia. Niittämisestä nyt sitten puhumattakaan. Minulla oli kesän aikana ilo opetella niittämään viikatteella ja niittää iso puronvarsialue jättipalsamivapaaksi. Mikäli vieraslajien torjunta kiinnostaa, lisää tietoa löytyy esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton sivulta ja Vieraslajien torjuntajoukkojen Facebook-sivulta (josta näet myös tulossa olevien takoiden ajankohdat ja paikat) sekä Vantaan lähimetsävuoden Facebook-sivulta. Hommaan ehtii vielä oikein hyvin mukaan, ympäristötalkoita on elokuussa ja syyskuussa. Viimeisestä linkistä löytyy muuten myös Vantaan lähimetsäoppaiden Iikan ja Tuomaksen tekemä havainnollinen video, jossa valotetaan jättipalsamin merkitystä erilaisten turhaumisen ja vihamielisten tunteiden purkukanavana. Riiiips ja RIP!
Viimeisimmät kommentit