Porttiteoria (gateway theory) on yksi huumepolitiikan sitkeimmistä käsitteistä, mutta sen tieteellinen pohja on huomattavasti heikompi kuin sen maine antaa ymmärtää. Tätä pohjaa onkin kyseenalaistettu monissa maissa ja minusta vaikuttaa siltä, että porttiteoriaan uskotaan nykyään vain Suomessa. Seuraavassa kerron lyhyesti, miten porttiteoria syntyi, miten se valjastettiin tukemaan poliittisia päämääriä ja miksi se on tuubaa.
Porttiteorian synty: 1970‑luvun sosiologinen havainto
Porttiteoria ei alkanut biologisena tai lääketieteellisenä löydöksenä, vaan tilastollisena havaintona. Se perustuu sosiologi 70‑luvulla sosiologi Denise Kandelin 1970-luvulla tekemään havaintoon. Kandel tutki nuorten päihteiden käyttöä ja huomasi, että monet aloittivat tupakasta ja alkoholista, siirtyivät kannabikseen, ja osa heistä myöhemmin kovempiin huumeisiin. Tupakka ja alkoholi olivatkin havaintoon perustuvassa valistuksessa alussa mukana portteina huumeisiin. Sittemmin nämä pudotettiin listalta arvattavissa olevista syistä.
Kandel kutsui havaintoaan “invariantiksi sekvenssiksi” eli kysymys oli käyttöjärjestyksestä, ei mistään syyn ja seurauksen ketjusta (ks. esim. Research Portal, King’s College, London). Kandel itse ei nimittäin väittänyt, että kannabis aiheuttaisi kovempien huumeiden käytön. Hän totesi vain, että tällainen järjestys esiintyi monissa aineistoissa.
Poliitikot ja media kuitenkin muunsivat tämän nopeasti väitteeksi, että kannabis toimii porttina kovempiin huumeisiin.
Miksi porttiteoria on tieteellisesti ongelmallinen?
Tapahtumajärjestys ei ole syy
Se, että jokin asia tapahtuu ennen toista, ei tarkoita, että se aiheuttaa toisen. Pikemminkin tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että samaan käyttöjärjestykseen johtaa yhteinen taustariski, ei kannabis itsessään. Tämä onkin selvästi havaittavissa paitsi niissä maissa, joissa kannabikseen on suhtauduttu sallivasti, kuten Tankassa ja Hollannissa, myös niissä maissa, joissa kannabis on laillistettu tämän vuosikymmenen aikana.
Olen viettänyt paljon aikaa Hollannissa ja erityisesti Tanskassa, jossa asuin kaksi vuotta. Kannabiksen käyttö oli yleistä kaikissa sosioekonomisissa luokissa opiskelijoista virkamiehiin, opettajiin ja pankkiireihin. Sen käyttäminen harvoin ja kohtuudella ei ole oluen juomista kummempia asia ja sellaisena siihen myös suhtaudutaan. Olutta ei sentään meilläkään pidetä porttina väkeviin ja alkoholismiin, ainakaan enää. Saati, että sitä pidettäisiin porttina koviin huumeisiin.
Mitä nykytutkimus sanoo?
Nykyinen tutkimus tukee “common liability” – mallia. Tämä malli erottelee useita tekijöitä, jotka yhdistävät huumeiden käyttäjiä. Näitä ovat tietyt persoonallisuuspiirteet, sosiaaliset olosuhteet, mahdolliset koetut traumat, erilaiset mielenterveyden haasteet sekä tietysti päihteitä käyttävä kaveripiiri. Näiden piirteiden katsotaan suurelta osin selittävän niin kannabiksen käytön kuin muidenkin huumeiden kokeilun. Tämä malli on tutkimuksissa vahvempi kuin porttiteoria (ks. Wikipedia).
Mitkään kokeelliset tutkimukset eivät tue porttiteoriaa
Eläin- ja ihmistutkimuksissa ei ole löydetty mekanismia, joka tekisi kannabiksesta biologisen “portin” kovempiin huumeisiin.
NIDA:n ja NIJ:n katsaukset toteavat, että kausaalista yhteyttä ei voida osoittaa (ks. Wikipedia).
Valtaosa kannabiksen käyttäjistä ei siirry kovempiin huumeisiin
Tämä yksinään romuttaa porttiteorian vahvan version. Juuri tämä on kuitenkin nähtävissä useissa eurooppalaissa kaupungeissa. Käsittelin tätä aihetta vanhassa kirjoituksessani Amsterdamissa.
Laittomat markkinat selittävät “portin” paremmin
Kun kaikki päihteet ovat samassa laittomassa markkinassa, käyttäjä altistuu:
- samoille jälleenmyyjille
- samoille verkostoille
- samoille sosiaalisille riskeille
Tämä on rakenteellinen, ei biologinen “portti”. Suomen nykyisen huumelainsäädännön suurimmat voittajat ovatkin huumekauppiaat. He saavat laajan asiakasryhmän ja pääsevät testaamaan myymiään muuntohuumeita ihmiskoekaniineilla. Sota huumeita vastaan on nimittäin hävitty jo kauan sitten. Siksi jatkuvasti kehitellään uusia molekyylejä, joita saadaan muuntamalla vanhoista. Tällöin saadaan aine, joka ei sisälly nykyisten huumeiden listoille, mutta jonka vaikutuksia ei tarkkaan tunneta. Khat-pohjainen peukku, joka nykyään on kyllä lisätty laittomien aineiden luetteloon, on juuri tällainen edullinen muuntohuume.
Miksi porttiteoriaa voi pitää täytenä huuhaana?
1. Se sekoittaa korrelaation ja kausaliteetin
Tilastollinen järjestys ≠ syy‑seuraus.
2. Se sivuuttaa taustatekijät
Yhteinen alttius selittää ilmiön paremmin kuin porttiteoria.
3. Se ei toimi väestötasolla
Jos kannabis olisi portti, kovien huumeiden käyttö olisi räjähtänyt maissa, joissa kannabis on laillistettu. Näin ei ole tapahtunut.
4. Se on poliittisesti motivoitunut
1980‑luvulla porttiteoriaa käytettiin perustelemaan “War on Drugs” ‑politiikkaa, vaikka tieteellinen näyttö oli heikko. Teoria kuitenkin sopi politiikkaa tukemaan ja koska aihepiiri on tunteita herättävä, media tietysti nappasi pallon ja juoksi sen kanssa. Ja kassakone kilisi.
5. Se on liian yksinkertainen monimutkaiseen ilmiöön
Päihdekäyttäytyminen on monitekijäinen kokonaisuus, jota ei voi selittää yhdellä aineella tai yhdellä “portilla”. Siksi onkin mieletöntä rajoittaa juuri kannabiksen ja sienien käyttöä kieltolakien avulla. Muistanemme, että alkoholin kieltolain aikana ryypättiin reippaasti ja salakuljetus rehotti. Sitten alkoholi vapautettiin ja kas kummaa, kaikista kansalaisista ei tullutkaan alkoholisteja. Aivan kuten kannabiksen käyttäjistä ei heistäkään tule heroinisteja.
Kun olin vielä peruskoulussa, niissä kierteli huumevalistajia. Yleensä ”valistus” perustui uskontoon ja pelotteluun. Naureskelin sille avoimesti jo tuolloin, koska nämä pelottellijat eivät vastanneet käsitystäni asiantuntijasta yhtään millään alalla. Pikemminkin vaikutti siltä, että ensin oli käyty korkeintaan kansakoulu ja sen jälkeen vedetty hieman liikaa Jeesusta. Kotitaustani takia tiesin, miten oikeat asiantuntijatöitä tekevät aikuiset puhuvat ja millaisia käsitteitä he käyttävät.
Olen matkustellut Euroopassa ilman vanhempia jo 16-vuotiaasta alkaen. Olen tehnyt kaikenlaisia havaintoja kaikenlaisiin asioihin liittyen. Olenkin kummastunut siitä, että meillä Suomessa edelleen mennään vuosikymmeniä jäljessä muuta Eurooppaa. Fundamentalistisukovaiset eivät ole meillä mikään vahva painostusryhmä kuten Yhdysvalloissa. Siksi onkin outoa, että porttiteoria ja täysin asioihin perehtymätön valistustyö jatkuu meillä edelleen.
Viimeisimmät kommentit