Mietiskelin joulunpyhinä, mitä tapahtuisi, jos kaikki Suomen kotitaloudet lämmittäisivät saunansa ja paistaisivat kinkkunsa yhtä aikaa. Olemme riippuvaisia sähköstä. Kestäisikö sähköverkomme kuormituksen vai ei? Missä määrin meillä on käytettävissä tasausvoimaa tilanteisiin, joissa tuulisähkö ei riitä? Mitä vaikutuksia kulutukseen on sillä, että autokanta jatkaa sähköistymistään ja latauspisteitä aletaan rakentaa maanteiden varrelle?
Pohdintaan tuli jatkuvasti mukaan uusia näkökulmia ja tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköntuotantoon ja kulutukseen. Ja kuluttajan näkökulmasta arvoituna erittäin tärkeä juttu on sähkön ja siirtomaksujen hinta. Kuten todettu, olemme riippuvaisia sähköstä ja sähkön kulutuksen lopettaminen ei ole mikään vaihtoehto. Sen sijaan myös yksityishenkilöiden kulutus on pikemminkin kasvussa. Sähköautot on ladattava jne. Innostuin sitten tekemään laskelmia aiheesta. Pohdin myös, mitä pumppuvoimalan rakentaminen tilanteeseen vaikuttaisi. Mietelmäni ovat osoittautuneet hyvinkin ajankohtaisiksi.
Tällä viikolla on uutisoitu, että kulutuspiikkien ajaksi on mietitty hallittuja sähkökatkoja. Toistaiseksi tähän ei ole tarvinnut turvautua. Tästä on kuitenkin keskusteltu julkisuudessa, vaikka toistaiseksi poliitikot ovatkin pidättäytyneet ottamasta asiaan kantaa ja kekustelu on käyty lähinnä asiantuntijatasolla. Olen itse aina mieltänyt tällaisten hallittujen sähkökatkojen liittyvän lähinnä kriisitilanteisiin ja toki kehittyvissä maissa myös normaaliarkeen. Sähköverkkojen pimeneminen ratkaisuna energiankulutukseen Suomen kohdalla on asia, jota en ole koskaan vakavasti ajatellut.
On uutisoitu myös, että Energiavirasto on tehnyt luonnoksen, jossa esitetään valtakunnallisesti yhtenäistetyn tehomaksun käyttöönottoa. Ottaen huomioon, että asia on vasta luonnos, on hieman outoa, että sen ympärille on jo tehty laskelmia ja alustavia toimenpidesuosituksia. Siirtomaksujen uudistus astuisi voimaan 2029 mennessä. Se perustuisi kuukauden korkeimpaan 15 minuutin kulutuspiikkiin. Tehomaksua perittäisiin 5 kW ylittävältä osalta, joka vaikuttaa hyvinn alhaiselta. Siihen pääsee jo saunan kiukaan avulla.
Tulossa on siis kirjoitussarja, jonka avaus tämä bloggaus on ja jonka seuraava osa käsittelee pumppuvoimalan rakentamisen hyötyjä nykytilanteessa. Muut blogitekstit liittyvät nekin tässä tekstissä käsiteltyihin aiheisiin. Koska olen tilastoammattilainen, mukana on myös laskelmia ja taulukoita. Olen ollut töissä EU:n tilastoviraston Ympäristö ja energia-yksikössä, joten vaikka en olekaan sähköalan ammattilainen, tiedän tästä aihepiiristä sentään jotain.
Kirjoitussarjan seuraava osa löytyy täältä. Olen aina tykännyt laskemisesta ja podin kolme flunssaa peräkkäin, joten aikaakin oli käytettävissä tähän jaloon toimeen.
Viimeisimmät kommentit