Edellisessä kirjoituksessa pohdin sitä, miten aikavälillä 2000-2025 lisääntynyt sääntely vaikuttaa uudisrakentamisen hintaan ja heijastuu lopulta myös vuokra-asumisen kustannuksiin muuallakin kuin uudisrakennuskohteissa. Tässä kirjoituksessa pureudun tarkemmin siihen, mikä vaikutus syntyy, kun vuosi vuodelta lisääntyvä sääntely kohtaa tehottoman kaavoituksen. Eli olkaapaa hyvät: rakentaminen, sääntely ja kaavoitus Uudellamaalla. Asun itse Uudellamaalla. Jotkut käyttämäni esimerkit ovat Helsingistä, mutta sama kehitys koskee Vantaata ja Espoota ja kaikkia suuria kaupunkeja.
🕰️ Yhdistetty aikajana 2000–2025: määräykset + kaavoitus (asuinrakentaminen)
2000 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) voimaan
- Rakentamisen peruskehikko: kaavoitus, rakennusluvat, valvonta, terveellisyys, turvallisuus, esteettömyys.
- Pääkaupunkiseutu: kaavoitus hidasta, tonttipula alkaa näkyä.
- Ensimmäiset merkit siitä, että kysyntä ylittää tarjonnan.
2003 Energiatehokkuuden ensimmäinen kiristys
- U-arvot tiukentuvat → paksummat eristeet.
- Energiatehokkuus nousee poliittiseksi teemaksi.
- Helsinki: kaupunkikuvalliset ohjeet tiukentuvat tietyillä alueilla (kantakaupunki, ranta-alueet).
2005 Ilmanvaihto- ja sisäilmapäivitys
- Ilmanvaihdon mitoitus tarkentuu.
- Koneellinen tulo–poisto yleistyy.
- Pääkaupunkiseutu: pysäköintinormit kiristyvät → kalliit autohallit nostavat rakentamisen kustannuksia.
2010 Suuri energiamääräysten kiristys (E-luku)
- E-luku otetaan käyttöön → energiatehokkuus lasketaan kokonaisuutena.
- Rakennusten tiiviysvaatimukset nousevat.
- Talotekniikan osuus kustannuksista kasvaa selvästi.
- Helsinki: täydennysrakentaminen lisääntyy, mutta valitusherkkyys kasvaa → hankkeet viivästyvät
2012 nZEB-valmistelu (lähes nollaenergiarakentaminen)
- Energiamääräykset kiristyvät EU-direktiivien mukaisesti.
- Ikkunoiden U-arvot paranevat → kalliimmat materiaalit.
- Pääkaupunkiseutu: tonttipula pahenee, hinnat nousevat, kysyntä kasvaa.
2015–2017 Melu- ja kaupunkikuvavaatimusten kiristyminen
- Lentomelu, raideliikenne ja vilkasliikenteiset väylät → julkisivujen ääneneristysvaatimukset tiukentuvat.
- Helsinki: kantakaupungin täydennysrakentaminen vaikeutuu melun ja kaupunkikuvan vuoksi
2018 Energiatehokkuuden ja sisäilman uusi kiristys
- Energiatehokkuusvaatimukset jälleen tiukemmat.
- Sisäilman laadun ohjeistus tarkentuu.
- Talotekniikan monimutkaisuus kasvaa → kustannukset nousevat.
- Helsinki: pysäköintinormien keventäminen alkaa, mutta vaikutus näkyy hitaasti.
2020–2022 Ilmasto- ja hulevesivaatimusten kiristyminen
- Hulevesien hallinta pakolliseksi monilla alueilla.
- Viherrakentamisen vaatimukset kasvavat.
- Helsinki: tiivis kaupunkirakenne → kalliit hulevesiratkaisut ja viherkatot.
2023 Helsingin rakennusjärjestyksen päivitys
- Kaupunkikuvalliset ja ympäristövaatimukset tiukentuvat.
- Rakennusten tulee sopeutua alueen luonteeseen ja luonnonarvoihin.
- Suunnittelutyö lisääntyy → kustannukset nousevat.
2025 Uusi rakentamislaki (Rakentamislaki 751/2023) voimaan
- Korvaa vuoden 2000 MRL:n.
- Hiilijalanjälkilaskenta pakolliseksi.
- Elinkaarivaikutusten arviointi.
- Yksi yhtenäinen rakennuslupa → enemmän dokumentaatiota.
- Energiatehokkuus ja ilmastovaikutukset keskiöön.
- Pääkaupunkiseutu: kaavoituksen hitaus + uudet vaatimukset → rakentamisen kustannukset korkeimmat koko maassa.
Mitä aikajana paljastaa?
Määräykset kiristyivät seitsemässä selkeässä aallossa
- 2000 → 2003 → 2005 → 2010 → 2012 → 2018 → 2025
- Jokainen aalto nosti kustannuksia, erityisesti talotekniikan osuutta.
- Pääkaupunkiseudun kaavoitus lisäsi kustannuksia vielä enemmän
Lopputulos 2000–2025
- asuinrakentamisen kustannukset nousivat 80–120 %
- uudistuotannon hinnat nousivat selvästi enemmän pääkaupunkiseudulla kuin muualla
- vuokrat nousivat 60–100 %, joista asumistuki tai pikemminkiin sen korotukset selittää vain osan
- talotekniikan osuus nousi 15–20 % → 30–40 %
- kaavoitus hidasti tarjontaa → hinnat nousivat kysynnän ylittäessä tarjonnan
Maahanmuuttajat halutaan asuttaa Uudellemaalle. Jos tyyppitapaus maahanmuuttajan urasta on kolme kuukautta Wolt- tai Uber-kuskina ja sitten Kelan leipiin, josta sitten aikanaan takuueläkkeelle (kiitos tästä Matti Vanhanen), voidaan perustellusti kysyä, että miksi heidän täytyy asua juuri täällä. Meillä ei ole olemassa aitoa kysyntää matalan osaamistason työntekijöille. Toisin kuin Etelä-Euroopassa, meillä on vain yksi satokausi eikä appelsiineja poimittavaksi puista.
No, EK teki juuri ulostulon siitä, että tarvitaan lisää (halpa)työvoimaa. Jos tästä maahan tuodusta työvoimasta kuitenkin on tekemään vain matalaan osaamisen töitä palvelusektorilla, ollaan aika heikoilla. Suomalaiset ovat nimittäin täysin PA kansa kansainvälisessä vertailussa. Hinnat nousevat, erityisesti tämä näkyy energian kohdalla ja asumisen kuluissa. Jos kuluttajalla jää entistä vähemmän rahaa käteen, hän alkaa karsia tarpeettomista menoista eli siirtyy tekemään ruokansa itse ja käyttämään joukkoliikennettä. Silloin tekemällä tehdyt palvelusektorin työpaikat yksinkertaisesti lakkaavat olemasta.
Mutta pääasia lienee, että demareille ja muille vasemmistopuolueille saadaan lisää äänestäjiä, kun entiset alkavat kupsahdella pois. Ja pääkaupunkiseudun grynderit (ja heidän juoksupoikansa politiikassa) varmaan kiittävät hekin. Niin, mikä voisikaan mennä vikaan? Noin tämän koko farssin rahoittavan kansalaisen näkökulmasta katsottuna? No, Vantaalla päätettiin pahentaa tilannetta entuudestaan rakentamalla miljardin hintainen ratikka, jolla sitten kuljetetaan passiiviväestöä shoppailemaan. Että iloista Eidiä vain kaikille.
Viimeisimmät kommentit